Viisi viikkoa auvoista koiranpennunelämää takana. Naskalinterävät hampaat käyvät tiuhaan. Ne ovat Iisan mielestä liian terävät ja se imettääkin vain pakolliset. Enää ei pentulaatikossa tissi suussa nukuta, niin suloista unta kuin silloin näkisikään. On opeteltava nukkumaan kolmistaan, kun Iisa haluaa nukkua ihmismamman kainalossa ja käydä vain syöttämässä. Iisa on niin kiltti, ettei se henno oikein topakasti komentaa pentujaan. Itkee vain, jos pennut oikein repivät.

16117439_1204769222953464_643585134_n.jp

Ei se mitään, elämästä on tullut herkullista paistijauhelihan ja pentunappulaherkkuttelujen myötä. Kolme kiloa elopainoa taitaa olla jo kaikilla mittarissa. Jalka nousee silti kevyesti ja kovien pentupainien lisäksi, pennut juoksevat hirmuista vauhtia varsinkin iltavillin aikaan. Ja jos, olohuoneeseen pääsee, se se vasta hauskaa onkin. Siellä Iisa taas osallistuu ja leikittää ja komentaa pentujaan kuin "kunnon" emo ainakin. Ja varjelee, ettei talon poikakoirat pääse vielä tekemään liian läheistä tuttavuutta pentujen kanssa.
 
15992119_1204157416347978_719630451_o.jp

Ensi viikolla alkavat pilliharjoitukset ja fasaaninsiipiäkin on tarkoitus pennuille esitellä. Lelujahan ne kantavat ja puistelevat jo tomerasti. Käydään myös pihalla, jos kelit vain antavat myöten. 
Ensimmäiset vieraatkin ovat käyneet pentuja tervehtimässä. Pikkuinen Vilhelmiinatyttö ei pelottanut yhtään. Lisää vieraita on viikolla tulossa. Pentujen kiireinen elämä siis jatkuu....
 
16106492_1204157389681314_2015306834_o.j
 
Kiitos jälleen Vuokolle, kun jaksat kirjoitella pentujen kuulumisia ja ottaa valokuvia :)